Syömisen psykologia – kohti tietoista ja joustavaa syömistä

Syömisen psykologia

Hyvä ravitsemusohjaus on toimintaa, jossa pyritään parempaan syömiseen elämäntapoja, asenteita ja käyttäytymistä kokonaisvaltaisesti muuttamalla. Taustalla on ajatus, joka korostaa tiukkojen laihdutuskuurien lopettamista, terveiden elintapojen opettelua, itsensä hyväksyntää ja oman kehon arvostusta.

Hyvin usein pysyvät elintapamuutokset vaativat syömis- ja liikuntatottumuksien muuttamisen lisäksi harjoittelua, joka liittyy mielentaitoihin sekä uneen, palautumiseen ja stressinhallintaan. Pyysin Personal Trainer Anna Henrikssonia kirjoittamaan syömisen psykologiasta ja keinoista joustavan ruokasuhteen muodostamiseen.

Syömisen psykologinen säätely

Syömiskäyttäytymiseen vaikuttavat erilaiset fysiologiset, kontekstuaaliset ja psykologiset tekijät (Suhonen 2020a). Psykologisilla tekijöillä tarkoitetaan muun muassa tunteita, mielialaa, asenteita ja uskomuksia (Suhonen 2020b).

Tunteiden ja mielialan ohjaamaa syömistä kuvataan usein sanalla tunnesyöminen. Tunnesyömisellä tarkoitetaan sellaista syömistä tai syömättömyyttä, joka tapahtuu ensisijaisesti tunteiden eikä fysiologisten viestien ohjaamana. Tämänkaltaisessa syömisessä ruoka tai syöminen ovat usein ainoita tunteiden säätelykeinoja (Palssa & Kauppinen 2018; Suhonen 2020b).

Kun syöminen perustuu fysiologisiin tarpeisiin tunteiden tai ulkoisten ärsykkeiden sijaan, puhutaan intuitiivisesta syömisestä. Intuitiivinen syöminen on joustavaa, kehon nälkä- ja kylläisyyssignaaleihin pohjautuvaa syömistä ilman suuria ponnisteluja ja sääntöjä (Suhonen 2020b).

Moni on kuitenkin kadottanut tämänkaltaisen syömiseen liittyvän mutkattomuuden ja ennen kaikkea luottamuksen kehoonsa ja sen signaaleihin (Borg 2018).

Miten tämä luottamus voitaisiin sitten palauttaa?

Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalis-emotionaalinen kokonaisuus. Siksi kaikessa ravitsemusohjauksessa ihmisen psyykkisen hyvinvoinnin, jaksamisen ja arvomaailman huomioiminen ravitsemustietouden edistämisen lisäksi on erityisen tärkeää.

Tällainen ohjaus toteutuu hyödyntämällä työskentelyotteena HOT-viitekehystä. Syy-seuraus suhteiden ymmärtäminen on myös tärkeää, sillä se voi auttaa hyväksymään oman tilanteensa paremmin, vaikka ei yleensä yksin riitäkään pysyvän muutoksen saavuttamiseen (Suhonen 2020b).

Myös tietoisuustaidot (mindfulness) palvelevat arvojen mukaisen elämän toteuttamista tarjoamalla muun muassa työkaluja epämiellyttävien ajatusten ja tunteiden hyväksyvässä kohtaamisessa (Pietikäinen 2014) sekä stressinhallinnassa (Suhonen 2020b).

Hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) hyödyntäminen ravitsemusohjauksessa

HOT eli hyväksyntä- ja omistautumisterapeuttinen viitekehys on tutkitusti tärkeässä roolissa, kun halutaan voida vaikuttaa ihmisen syömis-, liikunta- ja terveyskäyttäytymiseen. HOT- viitekehyksen tarkoitus on tukea käyttäytymisen joustavuutta ja sisäistä motivaatiota esim. elintapaohjauksessa pyrkimällä muuttamaan suhdetta koettuun ongelmaan (esim. painoon) eikä vaikuttamalla siihen suoraan.

Viitekehyksen ydintavoite on ihmisen psyykkisen hyvinvoinnin lisääminen psykologista joustavuuttaan vahvistamalla (Suhonen 2020b; Kangasniemi & Kauravaara 2016). Psykologinen joustavuus tarkoittaa kykyä olla läsnä tässä hetkessä, samalla tiedostaen ja hyväksyvän avoimesti mielemme tapahtumat, kuten ajatukset ja tunteet sekä kykyä toimia arvojemme mukaisesti (Lappalainen & Lappalainen 2014; Suhonen 2020b). Viitekehyksessä ihminen huomioidaan kokonaisuutena, jossa arvoihin pohjautuva työskentely on keskiössä (Suhonen 2020b).

Ammattilaisen ja asiakkaan työskentelyä kuvastaa dialogi, jossa ammattilaisen rooli on enemmän kysyjänä ja kuuntelijana kuin neuvojana (Kangasniemi & Kauravaara 2016). Tämän tyyppisessä arvo- ja hyväksyntäpohjaisessa työskentelyotteessa tavoitteet sidotaan asiakkaan itselle tärkeiksi kokemiin arvoihin. On siis tärkeää ensin auttaa asiakasta tunnistamaan mitä elämässään haluaa ja mitä asioita pitää tärkeinä (Kangasniemi & Kauravaara 2016).

Konkreettisina työkaluina arvojen kirkastamisessa voidaan hyödyntää mm. Mielenterveystalon harjoituksia (Mielenterveystalo 2020). Myös kuvan 1 mukainen arvoanalyysi on helppo työkalu arvotyöskentelyn alkuun saattamisessa.

KUVA 1. Arvoanalyysi (Kangasniemi & Kauravaara 2016, 160).

Arvotyöskentelylle ei kuitenkaan ole olemassa yhtä ainoaa ja autuaaksi tekevää harjoitetta vaan kyseessä on enemmänkin prosessi, jossa voidaan hyödyntää useita eri harjoitteita. Systemaattisena ja hieman pidempikestoisena matkakumppanina arvotyöskentelyssä voisi toimia Arto Pietikäisen (2014) Kohti arvoistasi -kirja.

Arvotyöskentelyn lisäksi myös tietoisuustaitojen (mindfulness) opettelulla on tärkeä rooli psykologisen joustavuuden lisäämisessä ja näin ollen syömiskäyttäytymisen muutoksen tukemisessa (Suhonen 2020b). Tietoisen läsnäolon vahvistaminen tietoisuustaitoharjoittelulla onkin yksi keskeisiä HOT:n prosesseja (Lappalainen & Lappalainen 2014).

Personal Trainer voi esimerkiksi luoda kokoavan ohjeistuksen tarjolla olevista erilaisista tietoisuustaitoharjoitteita sisältävistä sivustoista ja sovelluksista, joista asiakas voi valita itselleen sopivimman.

Muutosten esteet ja niiden käsittely

Muutosten, kuten joustavan ruokasuhteen muodostamisen tiellä voi olla useita psykologisia esteitä (Pietikäinen 2014), joista yksi on kuvassa 2 kuvattu tunnesyöminen. Tunnesyömisen selättämiseen ja joustavan ruokasuhteen muodostamiseen on markkinoilla tarjolla monenlaisia epäilyttäviä kikkoja. HOT edustaa tutkimukseen pohjaavaa psykologista käyttäytymisen muuttamisen ohjelmaa, jonka tärkein päämäärä on auttaa ihmistä elämään elinvoimaista ja merkityksellistä elämää (Pietikäinen 2014).

KUVA 2. Esimerkki ongelmasta (tunnesyöminen), ammattilaisen työskentelyotteesta (HOT- viitekehys) sekä konkreettisista keinoista (mm. arvotyöskentely) ongelman ratkaisemiseksi.

Lähteet

Borg, P. 2018. Tunne nälkä! Syö intuitiivisesti. Saavuta tuloksia. 1. painos. Helsinki: Gummerus.

Kangasniemi, A. & Kauravaara, K. 2016. Kohti muutosta. Arvo- ja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa liikunnan ja terveyden edistämisessä. 2. painos. Vantaa: Liikunta- ja hyvinvointiakatemia oy.

Lappalainen, R. & Lappalainen, P. 2014. Painon ja mielen psykologiaa. Hyväksymis- ja omistautumisterapia & kognitiivinen käyttäytymisterapia painonhallinnassa. Ohjaajan opas. 2. painos. Tampere: Suomen Käyttäytymistieteellinen Tutkimuslaitos Oy.

Palssa, A. & Kauppinen, M. 2018. Tunnesyöminen. Löydä terve suhde itseesi ja ruokaan. 1. painos. Helsinki: Tammi.

Pietikäinen, A. 2014. Kohti arvoistasi. Suuntaa mielekkäisiin muutoksiin. 1. painos. Helsinki: Duodecim.

Suhonen, K. 2020a. Johdanto ja syömisen fysiologinen säätely. Syömiskäyttäytyminen. Itä- Suomen avoin yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Luentomateriaali.

Suhonen, K. 2020b. Syömiskäyttäytymisen psykologiset tekijät. Syömiskäyttäytyminen. Itä- Suomen avoin yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Luentomateriaali.

Mielenterveystalo. 2020. Työkaluja mielen hyvinvointiin. Tärkeät asiat ensin. Harjoitus: Selvitä arvosi ja niiden merkitys arjessasi. Viitattu 29.2.2020. www.mielenterveystalo.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *